Mun pitäis olla tällä hetkellä tekemässä jotain ihan muuta kun istuu koneen ääressä, mutta oli vaan pakko istuu tähän ja sormet syyhys kirjottamaan.
En oikeestaan tiiä miks valitsin tollasen otsikon (vaikutan tänään todella uskottavalta...), mutta jotenkin noi sanat on kun pyörinyt mun päässä tässä illan aikana. Ja sit oon vaan tullu miettineeks et enhän mä oo ikinä rakastanut ketään. Tietysti sukulaisia ja perhettä, ystäviäkin mut en sillä pyyteettömällä tavalla, että se ei niinku olis perusolettamus.
Ja sit tietysti kaikesta tästä alkaa se rumba että mitä rakkaus oikeastaan edes on... MUTTA KUN MITÄ SE ON!? Voiko kukaan sitä selittää todellisesti. Kun se on eri asia kun välittäminen tai kiintyminen eikä se kumminkaan oo elämisen ehto. Miksi edes rakkautta tunnetaan?
Rakkaus, rakkaus, rakkaus... Sitä puskee nykyään joka tuutista ulos. Avaa radion ja sieltä pauhaa heti ulos taas yksi maailman miljardeista rakkauslauluista, avaa television ja siellä joku unelmien poikamies etsii itselleen "tosirakkautta" tosi-tv:ssä. Kävelee ulkona, näkee rakastuneen parin vaihtavan pusun jalkakäytävällä, tai kun kuulee jonkun ohikulkijan lausuvan puhelimeen ne kolme pientä sanaa; minä rakastan sinua.
Mun mielestä rakkaus: "is what it is and does what it does" eli taas toinen "sanonta" joka on pyöriny mun päässä tänään. Ehkä syvempää pohtimista ei kaivata: se saa ihmiset lähemmäksi toisiaan ja saa ajattelemaan toista ennen itseään. Se yhdistää, joskus erottaa naurattaa, itkettää... Se tekee elämästä mitä se on, elämisen arvoista.
♥♥♥ Emma
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti